Päivä 7 – Paras ystäväni

Tämä on todella vaikea kysymys.

Ennen minulla olikin paras ystävä, mutta jotenkin en koe häntä enään parhaaksi ystäväkseni. Hän rupesi seurustelemaan eikä hänestä sen jälkeen ole kuulunut kuin silloin, kun on jotain valitettavaa.

Pikkusiskoni? Voiko sisko olla paras ystävä? Tai eräs serkuistani? En tiedä. 

Ehken vain lokeroi ketään ns tärkeysjärjestykseen koska kaikki kuitenkin ovat minulle tärkeitä.

Päivä 6 – Minun päiväni

Sunnuntaipäivä.

Heräsin aamulla tajuttomaan närästykseen huomatakseni nukkuvani erittäin epämielyttävässä asennossa.
Olin järjestänyt lauantaiksi tupaantuliaiset uuteen kotiimme ja siskoni jäi yöksi poikaystävänsä kanssa jolloin luovutin sänkyni heille ja nukuin itse sohvalla.

Nousin ylös ja kävin pesemässä kasvoni jonka jälkeen kömmin takaisin sohvalle katselemaan tv:tä.
Äitini toi Mion 11 aikaan, annoin Miolle välipalaa ja katsoimme subtv junioria.

Siskoni heräsi ja saatteli poikaystävänsä naapuriini. Sen jälkeen kävin itse suihkussa ja kaupassa hakemassa Batteryä ja nuudeleita valkosipulipatongin kanssa. Hiukan sen jälkeen ulkoilutimme koiran.

Kello riensi ja lähdimme Mion kanssa pelaamaan mölkkyä erään ryhmän kanssa, Mio juoksenteli ympäri rautatiemuseota kun itse pelasin kierroksen, toista en jaksanut enään kun vieläkin aika flunssainen olo. Pelaamassa viihdyimme 2 tuntia josta menimme kotiin, mutta aika nopeasti päätimmekin lähteä Keravalla erään ystäväni ja hänen poikansa luokse kyläilemään. Loppupeleissä kello olikin jo 20 vaille 9 kun tulimme kotiin.
Mio kiukutteli yöunille mennessä aika paljon ja nukahti vasta 15 yli 11. Taitaa pientä jännittää myös huomenna alkava päiväkoti.

Käytin koiran lenkillä, söin iltapalaa ja nyt kirjoitan tätä, kello tosin rientää jo ihan liikaa joten pää tyynyyn on seuraava suunnitelma (:

Päivä 5 – Mitä on rakkaus?

                       Rakkaus on viaton lapsi aamu-unisena.
                       Suloinen kuolainen pusu aivan yllättäen. 
                       Taikun lapsi eron jälkeen juoksee syliin.
                       Kun toinen tuo kaupasta kylmän batteryn ilman pyytämistä

                       Toisen auttamista pyyteettömästi
                       Rakkaus on tunteita ilman sanoja ja tekoja.
                       Rakkaus on oma perhe
                       
                        Rakastaa voi eri tavoilla, mutta aina pitää osata rakastaa itseään rakastaekseen muita

Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään

Olen todella huono syömään aamiasta, todella todella harvoin syön aamuisin. Ei vain ole nälkä ja useinmiten minulla on hiukan huono olo aamuisin.

Join tölkin batterya  vähän jälkeen 12 ja puolikkaan proteinipatukan, mutta koska patukka oli todella kuivaa ja äklön makuista, en pystynyt sitä syömään loppuun.

Rupesin Mion päiväuniaikaan tekemään päiväruokaa jota söimmekin heti Mion herättyä noin puoli 2.
Tänään ateriana oli kotitekoisia lihapullia raejuustotäytteellä, kermakastiketta ja perunamuussia johon sekoitin tuoreita herneitä.

Asioilla ollessamme join toisen batterytölkin. Olen myös syönnyt pitkin päivää tuoreita herneitä n.1dl verran.

Iltapalaksi söin muutaman paahtoleivän oivariinillä ja balkan makkaralla.

Juuri ennen koneen avaamista söin vanilijakinuskijäätelöä 1.5dl ja nyt elokuvaa katsoessa meillä on siskon kanssa juustonaksu pussi auki.

Tiedän, ettei päivän ateriat ole huimia ja paljon paremminkin voisi syödä, mutta vieläkin pienen flunssan ja voimattomuuden alaisena en ole jaksanut hirveästi ruokaan panostaa eikä ruoka ole maistunutkaan.

Mio on kyllä syönnyt ihan ok, aamulla ruisleivän, pikkutomaatteja omasta puskasta ja mehukeittoa. Päiväuninen jälkeen tuota lihapullamuusia, yhden pätkispatukan jonka äitini hänelle osti asioilla, kotona lisää perunamuussia ja vähän rahkaa. Iltapalaksi paahtoleivän ja maitoa.

Päivä 3 – Minun vanhempani

Vanhempani on sanana minulle vieras käsite, äitini on kasvattanut ja elänyt kanssani kaksin isäni lähtiessä. Olen tavannut isäni muutamia kertoja, mutta en ole moneen vuoteen ollut tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa, en edes Mion synnyttyä.

Äitini.
Äitini oli 24-vuotias minun syntyessäni. Asuimme kaksin vauva- ja taaperoaikani kunnes hän tapasi sisarusteni isän, jolloin muutimme pienelle maalaispaikkakunnalle Pirkanmaalle. Kyseisestä liitosta sain kaksi sisarusta elämääni.

Äitini on suhteellisen peruspositiivinen ihminen joka tekee käsitöitä ja varsinkin ristipistoja. Äitini rakastaa lapsiaan ja lapsenlastaan eniten maailmassa. Åiti on mina hiukan lyhyempi ja pyöreä jonka lempivärejä ovat vihreä ja keltainen, mutta äidin päältä löytyy useinmiten punaista.
Äidillä on lyhyet ruskeat hiukset ja silmälasit.
Äitini oli mukanani kun Mio syntyi, äitini oli silloin 44-vuotias tullessaan isoäidiksi.

Äiti on hyvin tunteikas ihminen.

Äitini on maailman paras äiti ja mummi <3

Päivä 2 – Eka rakkaus

Ensinmäinen rakkaus.

Onko sellaista? Hirveän moni mieltää syvän ihastumisen rakkaudeksi joka loppupeleissä ei ollutkaan rakkautta.

Mutta jos jotain pitää valita, oli se varmaankin sellainen vaalea pörröpäinen melkein 2 metrinen poika. En ole tavannut häntä kuin aivan muutaman kerran, mutta hänen kanssa on tullut vaihdettua ajatuksia monta vuotta niin viesteillä kuin aikanaan msn. Se oli ihmeellinen poika, erikoinen. Silloin se tuntui rakkaudelta ja hän ensinmäisenä tuli mieleen.

Päivä 1 – Esittele itsesi

Löysin eräästä blogista tälläisen haasteen ja ajattelin kirjoitella sen tänne, että tähänkin saataisiin jotain elämää.

Olen siis Cilya, lokakuussa 22-vuotias Miopojan äiti.
Olemme juuri muuttaneet ihanaan pikkukolmioon mukavalle alueelle, sain vihdoin sen oman nukkumisrauhan ja kaikki lelut olohuoneesta pois.

Mio aloittaa 5.8 päiväkodin aivan tien toisella puolella kun itselläni alkavat 8.8 opiskelut terveydenhuolto-alalla.

Olen aina ollut Mion kanssa kaksin.