Mio ressukka on ollut kipeänä. Viimeviikolla pojalla oli kuumetta useampana päivänä ja räkä valunut. Kuumetta ei enään onneksi ole, mutta nenä vuotaa vielä ja lisäksi pieni on alkanut yskimään aika reippaasti.
Näistä syistä viimeviikko tuli aikalailla vietettyä kotona. Torstaina oli pakko lähteä käymään edes kirjastossa, koska Mio on kipeilystä huolimatta ollut todella virkeä ja kodin seinät alkoivat kaatua päälle.
Lauantaina Mio meni extempore yökyläilemään kummeilleen, kun minua pyydettiin tuulettumaan.
On aivan erilaista käydä ulkoilemassa ihmisten kanssa joilla on lapsia, kuin heidän kanssa joilla ei ole.
Minun kaveripiirini on aikalailla lapseton ja aikaisemmin ulkoilemassa on tullut sellainen kanaemo olo, lähinnä katsonut muiden örvellystä, kuunnellut älyttömiä miesongelmia ja joutunut juoksemaan paikasta toiseen muiden perässä.
Lauantaina oli aivan ihanaa käydä kahden äitihenkilön kanssa, ei ollut örvellystä, monipuoliset jutut ja kaikkia yhdisti sama asia jonka vuoksi löytyi todella paljon jutunaiheita.
Jostain syystä, olen viimeaikoina miettinyt hirveästi toista lasta. Olen ajatellut etten välttämättä toista haluaisi, ainakaan vielä. Mutta silti huomaan usein ajattelevani eri nimiä, keitä pyytäisi kummeiksi ja olisiko hassua pyytää melkein kaikkia samoja ihmisiä myös toisen lapsen kummiksi?
Tälläistä tänään.
Ihana lukea oman tyttären ajatuksia ja touhuilua oman lapsensa kanssa. Mummillekin niin rakas tuo Mio-pieni <3. Esikko myös todella rakas äidille <3
VastaaPoista